SYLVIA

männyt
on hermot vähän väliä
sää on kuin toukokuun, joo, mutta
aina ei laulelmat lempeinä lehdoissa soi
kyllä täälläkin tuoksuu havupuut,
mitkälie pinjat,
mutta toista se on kotimaassa
kiehisten teko, ensilumi,
pyhä yrmeys ja punakylkisinä huojuvat
männyt

kiskot
hihasta pienillä sormillasi
isi, mennään, sanot enkelien kielellä
diggädäggädäggä
huominen vielä ilman virkavirhettä
ja sitten lomalle koko populaatio
auto jääköön parkkiin,
meitä kutsuvat
kiskot